En ole huippu kirjoittelemaan mitään alku tekstejä, joten mennään suoraan osan pariin:) pahoittelen tarinassa nopeaa etenemistä, kertokaa mielipiteitänne osan pituudesta, kiitos :)
_______________________________________________________________________________________________________
Illalla päätin lähteä paikalliseen pubiin. Tapasin miehen nimeltä Vincent. Juttumme luisti hyvin.
- Sinä taidat olla vasta muuttanut tänne? hän arveli. - Niin olen, huomaako sen niin selvästi? nauroin iloisesti. - Ajattelin vain kun en ole tavannut sinua aiemmin, ei noin kaunis nainen voi jäädä huomaamatta, Vincent nauroi.
En tiedä johtuiko se alkoholista vai oliko se totta, mutta minä rakastuin tuohon mieheen. Pian Vincent kysyi minulta olenko varattu kuin lukien ajatuksiani. Vastasin että en ole.
Kun baarin valomerkki tuli, päätimme lähteä meille. Emme juoneet olutta kuin ihan vähän. Olimme siis LÄHES selvinpäin.
Vincent alkoi lähentyä minua. Se ei tuntunut pahalta, päin vastoin. Halusin sitä! - Olemme tunteneet kyllä vasta vähän aikaa joten eikö tämä kuitenkin ole hieman... aloin sopertamaan. - Shhh, Vincent hiljensi minut ja painoi huulensa huuliani vasten.
- Millään muulla ei ole väliä, kuin että tässä ollaan vain sinä ja minä, hän kuiskasi ja suutelimme.
Pian hän johdatteli minut sängylle päin. - Emmy, rakastan sinua yli kaiken, mutta minun on nyt pakko kertoa, että olen namisissa Catherinen kanssa ja meillä on 2v tytär Eva... Vincent sopersi. - Ei murehdita sitä nyt, vaan huomenna! sanoin ja kiskaisin peiton päällemme.
Aamuyöstä kuhertelimme vielä sängyllä. Yhtäkkiä minulle tuli kamala olo. Juoksin äkkiä vessaan. Tai siis yritin. Mutten ehtinyt.
- Taisin juoda hieman liikaa kuitenkin eilen, tuumin itsekseni.
Vincentin oli aika lähteä töihin. Minä jäin kotiin odottamaan häntä.
Kun hän tuli kotiin, tein sen mikä tuntui parhaalta:- Vaikka olemme tunteneet sen yhden päivän, rakastan sinua ja haluan jakaa elämäni kanssasi. Kaivoin sormuksen taskustani ja kosin Vincentiä. - Tottakai suostun! hän hihkui ja hyppi innoissaan.
Menimme Vincentin kotiin. Päätimme pitää siellä yksityishäämme ja samalla suorittaa hänen ja Catherinen avioeron.
Talossa oli hulppeaa. En voinut uskoa, että hän halusi luopua tästä kaikesta minun vuokseni.
Menimme nyt meidän yhteiseen kotiimme. Minä vaihdoin myös tyyliäni hieman. Mutta minulla oli pieni salaisuus joka oli myös osasyynä siihen, että kosin Vincentiä.
- Vincent, olen raskaana! huusin ja suutelin häntä. - Voi rakas, hän kuiskasi. Meistä tulisi nyt oikea perhe!
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Toivottavasti piditte ;) anteeksi, en sietänyt Vincentin tyyliä, joten oli pakko muokata sitä
Siinä kuva tästä uudesta lookista.
KYSYMYS: onko lapsi tyttö vai poika?